Mitä lyhytterapia on ja sopiiko se minulle? 3 myyttiä ja niihin liittyviä faktoja
Moni meistä kantaa mielessään solmuja, jotka kaipaavat avaamista. Ei välttämättä koko aikaa, mutta suurimmalla osalla ihmisistä tämä tilanne tulee esiin jossain vaiheessa elämää ainakin kerran, yleensä aina silloin tällöin. Kynnys avun hakemiseen voi kuitenkin tuntua korkealta. Julkisessa keskustelussa terapia kuvataan usein vuosia kestävänä, raskaana ja kalliina prosessina, johon tarvitaan lääkärin lähete ja virallinen diagnoosi.
On olemassa myös toisenlainen reitti. Lyhytterapia tarjoaa matalan kynnyksen apua juuri silloin, kun haasteet alkavat painaa arkea. Murretaan seuraavaksi kolme yleistä myyttiä lyhytterapiasta, jotta tiedät, mitä vastaanotolla todella tapahtuu.
Myytti 1: Terapiaan pääsee vain vakavan kriisin tai diagnoosin vuoksi.
Faktat:
Lyhytterapia on nimenomaan matalan kynnyksen terapiaa. Et tarvitse lääkärin lähetettä, diagnoosia tai mielenterveyden häiriötä.
Riittää, että itse koet hyötyväsi ulkopuolisesta keskusteluavusta esimerkiksi suruun, uupumukseen, stressiin, ihmissuhdeongelmiin tai elämänmuutokseen.
Lyhytterapiassa voidaan hoitaa myös lieviä ja keskivaikeita masennus- ja ahdistustiloja, mutta vakavampien mielenterveyden häiriöiden, kuten psykoosin tai skitsofrenian, hoitoon se ei sovellu.
Apua kannattaa hakea ennen kuin tilanne kriisiytyy. Mitä nopeammin ongelmiin puututaan sitä tehokkaammin niihin pystytään vaikuttamaan.
Lyhyterapiakäynneistä ei aina tehdä kirjauksia potilastietojärjestelmään. Terapeutit, joilla on terveydenhuollon tutkinto ja heidän voidaan ammattitaitonsa ja koulutuksensa perusteella käsittää tarjoavan terveydenhuollon palvelua ovat velvollisia tekemään kirjauksen tapaamisesta. Terveydenhuollon ammattilaisia ovat esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat ja psykoterapeutit.
Myytti 2: Istunnoilla vellotaan vain menneisyydessä ja lapsuudessa.
Faktat:
Psykiatrisen sairaanhoitajan ja lyhytterapeutin vastaanotolla menneisyys kohdataan ja sitä ymmärretään, mutta katse suuntautuu nopeasti tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.
Emme jää jumiin ongelmiin vaan etsimme aktiivisesti ratkaisuja positiivisen ajattelumallin kautta. Asiakkaan omia voimavaroja ja konkreettisia, käytännön työkaluja kartoitetaan ja useimmiten ne voi ottaa käyttöön heti seuraavasta päivästä alkaen.
Lapsuuden ja nuoruuden traumojen käsittelyyn tarkoituksenmukaisin terapiamuoto on usein psykoanalyyttinen psykoterapia, lyhytterapia taas pyrkii ratkaisemaan ajankohtaisia ongelmia.
Myytti 3: Terapiaprosessi sitoo minut kuukausiksi tai vuosiksi.
Faktat:
Lyhytterapia on nimensä mukaisesti määräaikainen ja tavoitteellinen prosessi. Usein jo 5–10 käyntikertaa riittää avaamaan vaikeimmat solmut ja kirkastamaan suunnan, joskus jo yhdestä käynnistä on apua.
Asiakas päättää itse käyntien määrän ja tahdin oman tarpeensa ja elämäntilanteensa mukaan. Se tekee hoidosta paitsi joustavaa, myös taloudellisesti helpommin ennakoitavaa.
Todella huomattava osa terapia-asiakkaista ei ole valmis sitoutumaan pitkäkestoiseen terapiasuhteeseen ja moni asiakassuhde päättyykin jo ensimmäisten käyntien jälkeen. Lyhytterapia on osaltaan suunnattu juuri näille ihmisille. Ajatuksena se, että sitoutuminen jo ennalta tiedettyyn, lyhytkestoiseen terapiaan olisi parempi, kuin sitoutuminen esimerkiksi 1-3 vuoden pituiseen psykoterapiaan.
Miten pääsen alkuun?
ApuRiston periaatteena on tehdä avun hakemisesta mahdollisimman helppoa. Voit tulla tapaamiseen perinteiselle vastaanotolle Hämeenlinnassa, valita joustavan etätapaamisen tai voimme jopa suunnata rinnakkain lenkkipolulle, jos kävellen puhuminen tuntuu sinulle luontevammalta, tai voimme järjestää kotitapaamisen.
Sinun ei tarvitse tietää vastauksia valmiiksi – riittää, että otat ensimmäisen askeleen.
Kaipaatko tukea tilanteeseesi?
Alla olevasta linkistä voit valita itsellesi sopivan palvelun ja ajan.